Pääkuva: OP Ryhmän pääkonttori Päijänteentien puolelta Teollisuuskadulle päin kuvattuna Vallilassa Helsingissä 2015. © OP Ryhmä
Osuuspankkikeskus Osk (OPK) koostui vanhan OKL:n osastoista, joiden vastuulla oli ollut esimerkiksi osuuspankkien keskitetty koulutus, valvonta ja palvelutoiminta. Lisäksi aikaisemmassa kaksinapaisessa mallissa toisena keskusyksikkönä toiminut OKO Pankki Oyj:n status muuttui keskusyhteisön tytäryhtiöksi.
Merkittävä osa toiminnoista oli organisoitu keskusyhteisön omistamiksi osakeyhtiömuotoisiksi yhtiöiksi. Varsinaisesta pankkitoiminnasta vastasivat edellä mainitut osuuspankit sekä OKO Pankki, joka hoiti yhteenliittymän keskuspankkitoiminnat ja täydensi jäsenosuuspankkien vähittäispankkitoimintaa yrityspankkina.
Juridisesti keskusyhteisön vallankäyttäjiä ovat omistajat eli yhteenliittymään kuuluvat osuuspankit. Osuuskunnan kokous pidetään kerran vuodessa, ja yksittäisen osuuspankin äänimäärä määräytyy sen jäsenten lukumäärän mukaan. Mikäli pankin ensisijainen oma pääoma on yli seitsemän prosenttia jäsenpankin vakavaraisuuslaskennassa käytetystä riskipainotetusta taseesta, pankin äänimäärä kaksinkertaistuu. Jäsenpankin äänimäärä ei kuitenkaan saa ylittää kahta prosenttia kokouksessa edustetuista äänistä.
Sellainen jäsenpankki, joka omien taloudellisten vaikeuksien takia on saanut kuluvan tai viiden edellisen vuoden aikana Osuuspankkien Vakuusrahastolta tai keskusyhteisön tytärluottolaitokselta avustuslainaa, avustusta, takausta tai pääomasijoitusta, saa äänestää osuuskunnan kokouksessa vain yhdellä äänellä. Tällaisen pankin edustajaa ei voida myöskään valita osuuskunnan hallintoneuvostoon.
Hallintoneuvosto muotoutuu
Kerran vuodessa pidettävässä osuuskuntakokouksessa käydään läpi tilinpäätöksen hyväksyminen ja myönnetään vastuuvapaus keskusyhteisön johtokunnalle ja hallintoneuvoston jäsenille. Kokouksen merkittävin tehtävä on kuitenkin hallintoneuvoston jäsenten valinta. Jäsenten valinnan hoitaa osuuspankkiryhmän nimitysvaliokunta.
Kaikista kuudestatoista osuuspankkiliitosta jokaisella on oikeus valita nimitysvaliokuntaan 1–2 edustajaa. Sääntöjen mukaan jokaiselta osuuspankkiliiton alueelta on oltava hallintoneuvostossa yksi edustaja, mikä varmistaa jäsenten alueellisen edustavuuden. Loput edustajat puolestaan valitaan siten, että paikkajako määräytyy OP-liittojen kesken niiden jäsenpankkien vakavaraisuuden perusteella. Näin varmistetaan hyvin hoidettujen osuuspankkien äänivalta yhteenliittymässä.
Alkuvuosina hallintoneuvoston tehtäviin kuului lähinnä johtokunnan toiminnan yleinen valvonta sekä johtokunnan jäsenten valinta. Ensimmäiseen johtokuntaan kuului kuusi jäsentä: pääjohtaja Antti Tanskanen, varapääjohtaja ja Osuuspankkikeskuksen toimitusjohtaja Reijo Karhinen, ryhmäpalveluista vastaava Keijo Manner, ryhmähallinnosta vastaava Heikki Vitie, riskienhallinnasta vastaava Esko Hollman sekä OKO Pankki Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen. Lisäksi Osuuspankkitarkastuksen johtaja Markku Niinikoski osallistui johtokunnan kokouksiin.
Toimintaympäristön muutos oli kuitenkin niin nopeaa, että se asetti suuria paineita yhteenliittymän kaikille tasoille. Pelkästään vuosikertomuksista voi havaita, miten keskeiseen asemaan nousivat riskinkantokyky ja kannattavuus, riskienhallinta ja sen organisointi, strateginen suunnittelu sekä palkitsemisjärjestelmät.
Palkitsemisjärjestelmät toimivat toisaalta positiivisina kannustimina ja sitouttajina, toisaalta rajoitteina kohtuuttoman suurten riskien syntymisille. Yhdessä perinteisen toimialan ulottamisella pankkitoiminnasta vakuutustoimintaan nämä kaikki heijastuivat myös yhteenliittymän ylimpään hallintoelimeen eli hallintoneuvostoon.
Yhteenliittymän ja OP Ryhmän anatomia
Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat jäsenosuuspankit, keskusyhteisö ja sen konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, keskusyhteisön jäsenluottolaitokset sekä niiden konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt omistavat yhdessä yli puolet.
OP Ryhmän muodostavat puolestaan osuuspankkien yhteenliittymä sekä sellaiset yhteenliittymän ulkopuoliset yritykset, joiden äänivallasta yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt omistavat yli puolet. OP Ryhmän laajuus eroaa osuuspankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että OP Ryhmään kuuluu myös muita kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimpiä ovat vakuutusyhtiöt, joiden kanssa yhteenliittymä muodostaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymän.
Määrittelyt kuulostavat melko monimutkaisilta, joten pelkistetympi muoto kuuluu seuraavasti: Yhteenliittymän muodostavat ne OP Ryhmän yhtiöt, jotka ovat keskinäisessä vastuussa toistaan ja jotka kuuluvat yhteiseen talletussuojajärjestelmään. OP Ryhmä puolestaan kattaa sekä yhteenliittymän että sen omistamat muut yhtiöt.
