Pääkuva: Keskusyhteisön henkilöstöä Vallilassa Helsingissä. © OP Ryhmä

Kellokalleja ei pankkikonttoreissa tarvita, vaan tilalle ovat nousseet itseohjautuvat työryhmät. Niille asetetaan tulostavoitteet, ja valvonta perustuu pitkälti luottamukseen siitä, että tavoitteiden saavuttaminen on työntekijän oman edun mukaista. Erilaisilla tuloksiin sidotuilla palkitsemisjärjestelmillä kannustetaan ja sitoutetaan työntekijöitä.

Muuta evästeasetuksiasi

Lähtökohta uudentyyppiseen työympäristöön siirryttäessä oli hyvä, sillä työntekijöiden joukossa oli perinteisesti vallinnut hyvä yhteishenki aina hierarkian ylimmistä kerroksista alimpiin asti. Osaltaan tämä pohjautui osuuspankkien historian alkuvuosiin. Vasta vuonna 1970 osuuskassojen juridinen status muuttui pankeiksi samalla, kun kaikkien pankkiryhmittymien kohdalla toteutui kilpailuneutraliteetti. Vielä tämän jälkeenkin muiden pankkien edustajat ylenkatsoivat osuuspankkeja ja puhuivat maalaisten pankeista.

Kärjistäen voidaan eri pankkiryhmittymiä kuvailla seuraavasti:

  • Suomen Yhdyspankki ja kaupunkien vanhat säästöpankit edustivat pankkimaailman aristokratiaa,
  • Kansallis-Osake-Pankin asiakaskuntaa oli nouseva porvaristo niin kaupungeissa kuin maalla, ja
  • osuuspankkeja luonnehti talonpoikaisuus.

1990-luvun pankkikriisin monissa vaiheissa oli esillä pankkiryhmittymien ylittäviä yhteistyösuunnitelmia, joiden mukaan Kansallis-Osake-Pankki ja osuuspankit olisivat muodostaneet yhden liittouman ja Suomen Yhdyspankki ja säästöpankit toisen. Osuuspankit menestyivät kuitenkin hyvin kilpailussa muiden pankkien kanssa, ja osuuspankkilaisten joukossa vallitsi positiivinen näyttämisen henki eikä talonpoikaisuutta koettu rasitteeksi. Kunniakas selviytyminen pankkikriisin vuosista lisäsi tätä yhteishenkeä entisestään. 

Tunnelmakollaasi_kesapaivat_2012.jpg© OP Ryhmä

Pankkimaailmalle ominaista oli ollut työpaikkauskollisuus, ja ennen 1990-luvun alkuvuosia työntekijöiden siirtymiset pankkiryhmästä toiseen olivat harvinaisia. Viimeistään Suomen Säästöpankin pilkkomisen jälkeen tilanne muuttui, ja muutosta vauhditti kahden suurimman liikepankin fuusio sekä pankkisektorin rakenteiden muutos.

Näinä vuosina Osuuspankkiryhmän palvelukseen siirtyi ylimpiä johtopaikkoja myöten kokeneita ja hyvän ammattitaidon omaavia henkilöitä kilpailevista pankeista. Osin pakosta johtunut siirtyminen varmaankin vaikutti siihen, että uudessa työpaikassa haluttiin näyttää oman osaamisen taso. Henkilökunnan rakenteen ja taustan monipuolistumisesta huolimatta vanha positiivinen näyttämisen henki vallitsi osuuspankeissa edelleen.

Vastuullisen johtamisen peruspilarit

Yhteenliittymässä johtamisjärjestelmällä oli kolme tukipilaria: osuuspankkitoiminnan perusarvot, riskienhallinnan nouseminen pankki- ja vakuutustoiminnan perustaksi sekä näiden kahden tekijän pohjalle rakentuva palkitsemisjärjestelmä. Ryhmän arvot nojautuvat osuustoiminnallisuuteen, vastuullisuuteen ja yrittäjähenkisyyteen.

Osuuspankin omistajina ovat sen palveluja käyttävät asiakkaat, ja koska omistajuus ja asiakkuus ovat yhtä, liiketoiminnan hyöty ja lisäarvo kanavoituvat tämän yhteyden kautta jäsenille ja asiakkaille.

Lähtökohtana ei siis ole ulkopuolisen omistajan tuoton maksimointi, vaan omistaja-asiakkaiden tarvitsemien palvelujen tarjoaminen kilpailukykyisesti.

Vastuullisuus merkitsee kaikkien sidosryhmien huomioon ottamista sekä huolenpitoa toiminnan jatkuvuudesta. Asiakasta ei saa houkutella katteettomilla lupauksilla, vaan pankin velvollisuuksiin kuuluu puuttua peliin, jos asiakkaan tavoitteet ovat epärealistisia.

Yhteiskunta ei ole osuuspankille rasite, vaan tavoitteena on toimia hyvänä yrityskansalaisena. Yritysmaailmassa ei ole kovinkaan tavanomaista, että yhtenä ylpeydenaiheena on johtava asema maan suurimpana veronmaksajana, kuten OP Ryhmä 2010-luvulla ilmoitti olevansa.

OP:n yhteisölähettiläs opettaa nuorille taloustaitoja Tubecon 2019 -tapahtumassa. © OP Ryhmä

Yhdessä menestymiseen kuuluu pitkäjänteisyys sekä omassa toiminnassa että suhteessa asiakkaisiin. Tämän takia ryhmässä on jatkuvasti korostettu hyvällä tasolla pysyvän tuloksen tärkeyttä.

Tärkeänä tekijänä yhdessä tekemisessä on tietysti omistaja-asiakkaiden merkittävä rooli hallintohenkilöinä. Näin ryhmän johtavat kerrokset eivät pääse irtaantumaan yhteiskunnasta omaan maailmaansa. Yrittäjähenkisyyttä on korostettu ryhmän rakenteella: keskusyhteisön jäsenet ovat juridisesti itsenäisiä osuuspankkeja. 

Lähdeluettelo